15. yö

Tämän kertainen blogi kirjoitukseni on järjestyksessään 15. 

En päässyt enää irti mielikuvasta, jonka tuo luku toi tullessaan. Niinpä, Juice Leskisen 15. yö!

Juicen legendaarisen biisin sanat menevät näin:

Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
Ja minä kun en koskaan kysy hintaa

Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
Ja kaikki, paitsi elämä, on turhaa
Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa

Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Käy tuuli läpi pääni, etelästä pohjoiseen
Oon yksin ajatusten raunioilla
Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
On jälleen tuskan viitta hartioilla

Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Viidestoista yö, se saapuu aina uudelleen
Taas huomaan kahden viikon unohtuneen
Jäi iholleni hiekkaa rannan autioituneen
Voi olla että vihdoin pääsen uneen

Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Sinä voit itse analysoida mitä Juicen laulun sanat sinulle merkitsevät ja tarkoittavat. Monella teistä saattaa tuosta laulusta olla tarinoita ja muistoja. Jotkut jopa ehkä tietävät tarinan, miten laulu on Juicelle syntynyt. Minä en ole perehtynyt siihen ollenkaan, enkä osaa siitä kertoa.

Miulle tuosta laulusta huokuu rakkauden tuska ja kaipuu, ehkäpä sydän surutkin. Ja todellakin suuri mahdollisuus, että olenkin väärässä ja Juice on tarkoittanut laulullaan jotain ihan muuta. Uskon kuitenkin siihen, ettei taiteenkaan tulkinnassa ole oikeaa tai väärää. Jos se minulle toi sen mielikuvan, niin se on minulle oikein. Joka tapauksessa tuo laulu herätti miussa halun kirjoittaa hyvästä ihmissuhteesta. Voihan ihmisyys! Haave läheisestä ja aidosta ihmissuhteesta on meille monelle yhteinen.

Mitä sinulle hyvä ihmissuhde tarkoittaa?

Kutsun sinua pohtimaan kanssani, ehkä mielessäsi, mitä sinulle tarkoittaa hyvä ihmissuhde. Kirjoituksessani pohdin ja tarkoitan itse intiimisuhdetta kahden ihmisen välillä.

Ensimmäisenä miulle tulee mieleen turvallisuus. On turvallista ja helppoa olla oma itsensä tällaisessa suhteessa. Alun ihastuksesta ja vahvoistakin tunteista ja sydämen tykytyksistä huolimatta hengitys kulkee vaivatta sellaisen ihmisen seurassa.

Ei tarvitse tarkkailla ympärilleen ja skannata uhkia. Voi oikeasti levähtää ja olla vaikka yhdessä hiljaa pitkiäkin aikoja. Turvallisuudesta kumpuaa, että on luonnollista rakentaa luottamusta pala palalta ja tutustua yhä syvemmin. Turvallisuus kutsuu avautumaan ja lähentymään, kääntymään kohti. Toivo kutittelee sydäntä höyhenellä. Voisiko tässä olla se satama tai päätepysäkki, jolle tahtoisin jäädä? Etsimiseni olisi ohi.

Luottamuksen kasvaessa ja turvallisuuden tunteen saadessa lihaa luitten ympärille, eli tilanne tilanteelta toteennäyttäen toisilleen, että se on aitoa ja turvallisuuden tunne vaikuttaa olevan pysyvää. Turvallisuuden ja luottamuksen jäädessä asumaan tähän ihmissuhteeseen molemmat säännönmukaisin teoin vahvistavat niitä.

Mikä kutsuu haavoittuvuutta?

Turvallisuus ja luottamus avaavat ovea haavoittuvuudelle. Kumppanit jakavat toisilleen yhä syvemmin omaa ihmisyyttään. Pelkojaan, toiveitaan, tarpeitaan. Keskustellen ja jakaen mistä minä koostun tällä hetkellä. Mistä maailmasta minä tulen, millainen on ollut kasvuympäristöni, millaisia aiempia kokemuksia läheisistä ihmissuhteita minulla on ollut jne. Kun jakaa ihmisyyttään toiselle, niin samalla kertoo ja selkiyttää myös itselleen, mitä minä tällä hetkellä ajattelen asioista. Sen hetkinen elämäntaival ja eletty elämä selkiintyy myös itselle.

Haavoittuvuus tarkoittaa myös sitä, että paljastaa toiselle itsestään kohtia, jotka ovat haavaisia, kipeitäkin, herkkiä ja ei niin täydellisiä. Olla haavoittuvainen tuo aina myös pelon hylkäämisestä. Kelpaisinko minä tällaisenakin, epätäydellisenä? Olisinko rakastettava, olisinko tarpeeksi sinulle?

Turvallisessa suhteessa voi mennä kohti pelkojaan. Toinen ei käytä näitä toisen haavoja millään hetkellä toista vastaan tai vetäise näitä asioita riidankaan hetkellä epäreilusti esiin. Myös sitä on turvallisuus ja toiseen luottaminen.

Turvallisessa ja vastavuoroisessa ihmissuhteessa voi myös harjoitella tämänkaltaista jakamista. Joillekin se voi olla vierasta ja haasteellista, varsinkin jos sitä tekee ensimmäistä kertaa. Tosin kaikki ihmissuhteet ovat tietenkin erilaisia. Vaikka sitä olisi tehnytkin jonkun toisen kanssa, niin joka kerta se on ainutlaatuista ja erilaista.

Kelpaan omana itsenäni

Hyvässä ihmissuhteessa kumpikin saa tulla näkyväksi juuri sellaisena kuin on. Riisutaan naamiot. Ei tarvitse olla mitään enempää tai vähempää kun oikeasti on. Kumpikin saa tulla kuulluksi ja kokea itsensä tärkeäksi. Joku viisas on sanonut, että puhu niin, että sinua halutaan kuunnella ja kuuntele niin, että sinulle halutaan puhua. Jos parineuvojalta kysytään, niin enpä itse osaisi parempaa neuvoa antaa!

Hyvässä ihmissuhteessa ei yritetä muuttaa toista. Hyvässä ihmissuhteessa ymmärretään sen mahdottomuus. Ja jos muuttuu itse, niin yleensä suhdekin muuttuu. Ainoastaan itsestään voi ottaa vastuuta. Hyvässä suhteessa kummallakin on tärkeä oma tonttinsa, joka on tasan 50 % siitä yhteisestä sadasta prosentista. Tuo vastuunotto tarkoittaa myös, että antaa toisen kokea omat tunteensa itse, ettei lähde huolehtimaan tai ylimiellyttämään toista. Hyvässä ihmissuhteessa kumpikin ottaa oman vastuunsa tunteistaan, tarpeistaan ja niiden ilmaisuista, eikä mene kuokkimaan myöskään toisen tontille.

Läheisyys ja aito halu yhteisen ymmärryksen luomiseen ja vaalimiseen on yhteinen. Molemmat ovat siihen sitoutuneet ja tahtovat kehittää ja ymmärtää ensin tietysti itseään ja sen jälkeen myös toista. On rohkeaa haluta ja uskaltaa kuulla, vaikka toinen kertoisi sellaisista asioista, joita on vaikea kuulla.

Aito, terve, vastavuoroinen ihmissuhde tuo mukanaan antautumisen, joka johtaa hyväksymiseen. Itsensä ja toisen. Sallin itselleni hyvää, hyväksyn toisen juuri tuollaisena kuin hän on, sallin meille hyvää. Hyvä ihmissuhde ei pakota kumpaakaan mihinkään. Se on vapaaehtoinen valinta. Haluan kantaa sinua ja meitä mielessäni. Melkein tekisi mieli sanoa, että se on pyhä asia, en tarkoita kuitenkaan tällä uskonnollista pyhyyttä.

Vapaus kuuluu myös hyvään ihmissuhteeseen. Molemmat ovat suhteessa vapaasta tahdostaan. Kukaan ei pysy pakottamalla, vaatimalla, uhkaamalla saatikka vahtimalla.

Intiimiys voimavarana

Läheinen intiimi ihmissuhde sisältää myös intiimiyden ja molemmille sopivan ja molempia tyydyttävän suhdeseksin. Tämä on aina jokaisen parin oma yhteinen asia ja luomus. Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, mikä on hyvää muille. Seksiä voi toteuttaa niin monella eri tavalla tai olla toteuttamatta, sekin on juuri hyvä vaihtoehto, jos se olisi yhteinen valinta.

Kun voi olla avoin ja aito oma itsensä myös intiimisti, voi antautua toisilleen syvästi. Intiimiys kehittyy ja elää suhteessa raviten molempia. Seksuaalisuutta eletään ja toteutetaan yhdessä. Tämäkään ei ole itsestään toteutuva, vaan tarvitsee molempien sitoutumisen, halun kommunikaatioon ja avoimuuteen. Intiimiys parhaimmillaan on kuin aarrearkku, josta löytyy jotain todella ainutlaatuista, juuri parin näköistä ja heille ja heidän itsensä luomaa, elämänvoimaa antavaa.

Riitele arvostaen

Riidat ja erimielisyydet eivät kierrä hyvääkään ihmissuhdetta. Päinvastoin ihan varmasti ollaan eri mieltä asioista, koska sekin on turvallista. Ihan varmasti loukkaannutaan ja otetaan etäisyyttä toiseen. Läheisyys toiseen koostuu myös erillisyydestä. Kumpikin on erillisiä omia persooniaan tässä suhteessa. Riidat ja erimielisyydet eivät revi suhdetta rikki ja hajota, vaan rakentavat siltaa ja yhä syvempää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Arvostan ja kunnioitan toista myös riidan ja erimielisyyden hetkellä.

Kummallakin on oma elämänsä ja omat kiinnostuksen kohteensa, kaikkea ei tarvitse jakaa tai tehdä yhdessä, eikä toisen tarvitse olla kaikkea itselle.

Uteliaisuus kuuluu mielestäni myös ehdottomasti hyvän ihmissuhteen peruspilareihin. Monesti se voi pelastaa tilanteissa, joissa molemmat ovat hämmentyneitä ja epätietoisia tapahtuneesta. Hmm, tutkitaanpa yhdessä uteliaasti, että mitä äsken tapahtui. Ei syyttäen tai arvostellen, vaan uteliaasti.

Mitä sinä olet mieltä minun pohtimistani asioista liittyen hyvään ihmissuhteeseen?

On pakko tunnustaa, että tämän kirjoitettuani kävin lukemassa Wikipediasta (jep!) tuon 15. yö-laulun tarinan. Mitähän tähän nyt sanoisin…jos yhtään kiinnostaa, niin käyhän sinäkin kurkkaamassa millainen tarina on tuon laulun takana!

Kiitos, kun oot siellä ja koen vahvasti, että yhdessä näitä asioita täällä pohdiskellaan ja jaetaan❤

Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:

Tunnenko oloni turvalliseksi ja voinko puhua myös haastavista asioista kumppanilleni?

Voinko ja pystynkö ilmaisemaan, jos olen pettynyt tai loukkaannun?

Huomaanko herkästi lähteväni hoitamaan ja siloittelemaan toisten tunteita?

Miten voin vahvistaa turvallisuuden tunnetta itsessäni?

Haluaisinko, kaipaisinko jonkin asian muuttuvan?

Tulenko nähdyksi ja kuulluksi tässä suhteessa? 

Näenkö ja kuulenko myös toista?

Tunnistanko herkästi olettavani asioita tarkistamatta niitä toiselta?

Voisinko harjoitella ottavani puheeksi asiat, mitä oletan toisesta ja tarkistaa, mitä toinen itse niistä ajattelee?

Voisinko ottaa apua vastaan, jos huomaan, että menneisyydessä tuntuu olevan jotain, mitä minun on vaikea työstää yksin ja jonka huomaan vaikuttavan tähän ihmissuhteeseen?