Katkera

Mie ajattelen, että katkeruudesta puhuminen on tärkeä aihe parisuhteessa, sillä monet parit saattavat kärsiä siitä tunnistamatta haastetta. Monet myös kamppailevat sen kanssa tietämättä, miten siihen pitäisi tarttua. Tunne, että mitään hyvää ei voi tapahtua ja kaikilla muilla on kaikki niin paljon paremmin ja en pysty itse vaikuttamaan mihinkään, ajelehdin uhrina. 

Useinkaan katkeruus ei ole tiedostettu tai selkeä yksittäinen tunne, se voi ilmentyä epämääräisenä ahdistuksena, voimattomuutena ja epäreiluuden tunteina. Pitkään jatkunut katkeruuden vyyhti voi aiheuttaa stressitilan myötä myös monenlaisia fyysisiä vaivoja ja kiputiloja.

Katkeruudesta

On äärimmäisen tärkeää tunnistaa omassa suhteessaan olevia merkkejä ja antaa työkaluja tunteen käsittelemiseen, ennen kuin se vahingoittaa suhdetta pysyvästi. Katkeruus voi yrittää piiloutua tosi ovelasti ja kierosti. Varsinkin ne katkeruuden ensi pisarat. Jo katkeruuden kunnon sadekuuro on aika helppo tunnistaa, saatikka sitten katkeruuden säärintama tai pitkään vallinnut ilmasto.

Onko katkeruus sinulle itsellesi tuttu tunne? Tai tunnetko ketään, kenestä paistaa katkeruus läpi? Jos tunnet ja vietät aikaa sellaisen henkilön kanssa, niin mitä huomioita olet tehnyt? Millainen ilmapiiri teidän välillänne on kun tapaatte? Odotatko tällaisen ihmisen tapaamista ja tuntuuko, että saat hänestä voimaa? On luonnollista tuntea hermostumisen ja voimattomuuden tunteita tällaisen henkilön seurassa. Voit tuntea myös huonoa omaatuntoa siitä, jos itse voit hyvin ja sinulle tapahtuu kivoja asioita. Vältteletkö jopa vastaamasta tällaisen henkilön viesteihin tai puheluihin?

Jos katkeruus hiipii parisuhteeseen, se on ison huolen asia. Jommankumman sitä havaitessa olisi syytä painaa Stop-painiketta. Tämä on iso punainen lippu. Nyt kannattaa pysähtyä. Nyt kannattaisi paneutua ja tutkia meidän tilannettamme lähemmin. Joskus suhteessa on meneillään huono autopilotti, jolloin Stop-painiketta kumpikaan ei vain edes älyä painaa! Molemmat ehkä tunnistavat huolen, mutta asia on totuttu lakaisemaan maton alle liian isona tai toivottomana haasteena. Kumpikaan ei ehkä ole saanut mallia omassa lapsuudessaan tällaisessa tilanteessa rakentavasti toimimisesta. Ylläpitää ei-toimivaa ja jatkaa epätervettä on turvallisempaa.

Katkeruus on tunne, joka voi hiipiä parisuhteeseen hiljalleen, erityisesti silloin, kun ratkaisemattomat konfliktit, pettymysten kasaantuminen tai tunteet siitä, että omat tarpeet jäävät huomiotta, saavat tilaa. Tämä kirjoitukseni herättää mahdollisuuden ymmärtää, mistä katkeruus kumpuaa, miten sen voi tunnistaa, ja tärkeimpänä, miten siitä voi päästä yli parisuhdetta vahingoittamatta. Uskallatko tutkia tätä tunnetta itsessäsi tai suhteessasi?

Mistä katkeruus parisuhteessa syntyy?

Pettymykset, kuten koetut vääryydet, laiminlyönnit tai unohdetut lupaukset, voivat aiheuttaa katkeruutta. Jos tunteita ei käsitellä ajoissa, ne voivat kerääntyä ja muodostaa muurin tai kuilun kumppaneiden välille. Puhumattomat pettymykset ja koetut vääryydet voivat muodostua koston kapuloiksi ja ikään kuin nauloiksi parisuhteen arkkuun! Vääryydet ja tunteet nieleksitään sisään niitä ilmaisematta toiselle, jopa tunnistamatta itse huonoa kuviota.

Osaatko tunnistaa tunteita itsessäsi? Luotatko siihen, että tunteet ovat sinulle sallittuja ja annat itsellesi luvan niitä tuntea? Uskallatko pettymysten kohdatessa sinua, ottaa sen riskin, että sanoitat tunteesi toiselle ääneen? Uskallatko olla totta itsellesi, jopa hylkäämisen uhalla? Oletko ehkä kasvuympäristössäsi imenyt itseesi mallin, jossa tunteita on vähätelty tai niille ei ole annettu merkitystä, tai harjoiteltu tunnistamaan ja sanoittamaan. Tunteiden näyttäminen on ollut vierasta tai jopa kiellettyä. Onko tunteiden näyttäminen ollut heikkoutta?

Uskallatko ottaa puheeksi, mitä toisen ilmeistä ehkä oletat ja tulkitset toisen kehon kielestä? Olettaminen on yksi suurimmista syistä parisuhteen haasteisiin ja erilleen ajautumiseen. Tosi epäreilua toimintaa. Olettaa kysymättä ja tarkistamatta toiselta. On rohkeaa harjoitella kysymään, tulkitsinko oikein, minusta tuntui, että sinä..jne.

Katkeruuden merkit suhteessa

Katkeruuden ensimmäiset pisarat voivat ilmaantua aika hienovaraisesti, passiivis-aggressiivisena käytöksenä. Voi olla syviä huokauksia, puuskahduksia tai silmien pyöräyttelyä, piikitteleviä kommentteja, kulmakarvojen kohotusta vaivihkaa. Katkera yleensä "iskee" juuri silloin kun toinen on heikoimmillaan, koska tuntee itsensä niin syvästi loukatuksi ja pettyneeksi. Katkeruus tekee olon painavaksi ja negatiiviseksi. Ei halua nähdä siellä valoa ja positiivisuutta, missä toinen niitä näkee. Lannistaa ja lattaa toisen unelmat ja haaveet. Katkeruus vie värit elämästä. Yleistynyt negatiivisuus, jatkuva syyttely ja vetäytyminen voivat olla merkkejä siitä, että toinen tai molemmat kumppanit kantavat katkeruutta. Katkeruus asettaa ihmisen syvään yksinäisyyden kuiluun. Katkeruus voi olla myös suojakuori. Kun ei ajattele mitään hyvää tai odota onnistumisia, ei myöskään pety. Suojakuori varjelee uusilta pettymyksiltä ja kivuilta. Katkera ihminen ei valita siksi, että olisi paha, vaan monesti kyseessä on suojamekanismi. 

Katkeruuden vaikutus parisuhteeseen

Ymmärrettävästi katkeruus voi vähitellen heikentää läheisyyttä, luottamusta ja yhteyttä. Pitkään jatkuneena se voi aiheuttaa emotionaalista etäisyyttä ja jopa eron riskin, ellei tilannetta käsitellä. Kuka haluaisi olla katkeruutta hehkuvan ihmisen läheisyydessä? On luonnollista voida huonosti sellaisen henkilön kanssa. Katkeruus ajaa toisia ihmisiä kauemmas ja lopulta henkilö saa karkotettua kaikki läheltään.

Miten käsitellä katkeruutta?

Avoin ja rehellinen keskusteluyhteys olisi tärkeintä. Jos sellaista ei ole suhteessa ja se tuntuu ylitsepääsemättömältä rakentaa yhdessä, ei kannata jäädä yksin kahdestaan. Apua ja tukea on saatavilla!  Anteeksianto ei pitkään jatkuneen tilanteen käsittelemättömyyden takia ole helppoa, mutta se on usein ainut tie vapautumiseen ja toisin toimimisen opetteluun. Myös menneisyyden tapahtumien käsittely terapeuttisesti tai yhdessä kumppanin kanssa voi olla ratkaisevaa.

Ennaltaehkäisy – miten välttää katkeruuden kasautuminen?

Pienistä ongelmista puhuminen ajoissa, toistensa tarpeiden huomioiminen ja aktiivinen työskentely suhteen eteen auttavat ehkäisemään katkeruuden kehittymistä. Itsetuntemuksen lisääminen ja omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen on sitä tärkeää työtä, mitä kumpikin voi itsessään kehittää. Vuorovaikutuksen syventäminen, syvät keskustelut ja aito kohtaaminen ja toistensa kuuntelu pitävät katkeruuden kaukana. 

Pienet, säännölliset suhteen tsekkaukset viikottain-mitä meille kuuluu-tyyppisesti antavat mahdollisuuden ja tilan, ettei asioita jää kasautumaan. Tapa, että myös hankalista asioista puhutaan heti on kultaakin kalliimpaa. Saunan lauteilla lauantaisin keskustelut, millainen kumppani olen sinulle ollut ja millaista kanssani on ollut elää voivat lähentää ja mahdollistaa syvät, rohkeat keskustelut. 

Myös aktiivisesti hyvän ja toimivan vaaliminen ja muistaminen suhteessa auttaa keskittymään hyvään ja positiiviseen. Ihmisaivoilla on taipumus muistaa herkemmin negatiiviset tapahtumat ja keskittyä vajavaisuuksiin. Pienet teot, kuten hellyydenosoitukset, yhdessä vietetty aika ja toisen huomioiminen, voivat vahvistaa intiimiyden tunnetta ja syventää suhdetta.

Jos haluaisit tukea tämänkaltaisissa pulmissa,  Solmuja parisuhteessa työskentely saattaisi sopia teille!

Lue lisää  Solmuja parisuhteessa.

Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:

Tunnenko oloni turvalliseksi ja voinko puhua myös haastavista asioista kumppanilleni?

Voinko ja pystynkö ilmaisemaan, jos olen pettynyt tai loukkaannun?

Haluaisinko, kaipaisinko jonkin asian muuttuvan?

Tulenko nähdyksi ja kuulluksi tässä suhteessa? 

Näenkö ja kuulenko myös toista?

Tunnistanko herkästi olettavani asioita tarkistamatta niitä toiselta?

Voisinko harjoitella ottavani puheeksi asiat, mitä oletan toisesta ja tarkistaa, mitä toinen itse niistä ajattelee?

Voisinko ottaa apua vastaan, jos huomaan, että menneisyydessä tuntuu olevan jotain, mitä minun on vaikea antaa anteeksi?