Parisuhde ja masennus
Haasteet yhdistyvät
Parisuhde on elämää rikastuttava, kuin myös haastava ja kasvuun kutsuva elämänosanen. Läheisen ihmissuhteen haastavuuteen kuormaa lisäävät muun muassa fyysiset tai psyykkiset sairaudet. Onko siulle itsellesi tuttua tai jollekin siun läheiselle, että toinen parisuhteen osapuolista tai molemmat kärsivät mielenterveydenhaasteista?
Parisuhde on monimutkainen ja herkkä kokonaisuus, jossa parhaimmillaan molemmat osapuolet jakavat ilot ja surut, onnistumiset ja haasteet. Kun toinen osapuoli kärsii esimerkiksi masennuksesta, voi suhteen tasapaino joutua koetukselle. Masennus ei ole koskaan vain yksilön kokemus, vaan se vaikuttaa syvästi myös läheisiin, etenkin kumppaniin ja perheen lapsiinkin. Tässä blogitekstissä kirjoitan parisuhteen ja masennuksen yhteensovittamisen haasteista sekä tuon esiin keinoja, joilla voi tukea sekä itseään että kumppania vaikeina aikoina. Tästä kirjoituksesta saatat hyötyä myös, jos kumppaniasi haastaa jokin toinen mielenterveydenhaaste esimerkiksi ahdistuneisuus.
Masennuksesta meillä Suomessa väestöstä kärsii noin 5-7 % vuosittain ja se voi liittyä moneen elämänvaiheeseen. Toivoisin osaltani, että tämä kirjoitus toisi toivoa siulle, joka ehkä kamppailet tämänkaltaisten haasteiden keskellä juuri nyt.
Mitä masennus on?
Jokainen sairastunut kokee masennuksen yksilöllisesti ja omalla tavallaan. Masennukseen sairastuneet ovat kuvailleet olotilaansa muun muassa syvällä tyhjyydellä ja lohduttomalla yksinäisyyden tunteella riippumatta läheisistä ihmissuhteista tai niiden lukumäärästä. Väsymys saattaa tuntua siltä, ettei ole edes voimia hengittää. Vääränlaisuuden ja häpeänkin tunteet ovat raadollisia. En kelpaa, en ole arvokas.. Olotila saattaa tuntua pysähtyneeltä, kuin jäässä olisi tai koko keho tuntuu jähmeältä ja vieraaltakin. Ei ole kiinnostusta ja halua tarttua oikein mihinkään.
Ajattelin, että on tärkeä tuoda tässä esiin, mitä masennuksella lääketieteellisesti tarkoitetaan. Seuraavassa suoraan käypähoitosuosituksesta poimittua, miten siellä määritellään masennus. Masennus on eräänlainen oireyhtymä. Siellä puhutaan myös hienommalla depressio-sanalla masennuksesta. Alla lueteltuja oireita tulisi olla kestoltaan vähintään kahden viikon ajan ja oireista pitää täyttyä tietty määrä, että voidaan tehdä diagnoosi. Diagnoosin tekee aina lääkäri.
1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa
2.Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
9. Unihäiriöt
10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos
Masennus luokitellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Masennus vaikuttaa aina ihmisen toimintakykyyn, keskivaikeassa ja vaikeassa tietysti lievää masennusta enemmän.
Ei ole tarkoitus, että luettuasi nuo alat ketään diagnosoimaan, mutta saatat saada noista tukea aavistuksillesi joko omasta tai toisen puolesta. Joskus on niin, että toinen ei vain lähde hakemaan apua ja olet tämän asian ja haasteen äärellä juuri nyt.
Mitä, jos toinen ei hae apua
Jos rakas, läheinen kumppani kieltäytyy hakemasta apua masennukseen, tilanne voi olla hyvin turhauttava ja raskas. On vaikeaa seurata toisen kärsimystä, varsinkin kun tietää, että apua on saatavilla, mutta toinen ei halua tai pysty ottamaan sitä vastaan. Masennukseen voi kuulua myös itsetuhoiset ajatukset ja joskus jopa itsemurhayritykset. Miten raastavaa voikaan olla joutua seuraamaan sivusta, kun itselle rakas ja tärkeä henkilö tosiaankin kärsii koko olemuksellaan. Vaikka et voikaan pakottaa ketään hakemaan apua, voit tehdä joitain konkreettisia asioita sekä tukeaksesi itseäsi, että mahdollisesti rohkaistaksesi kumppaniasi hakemaan apua.
Tässä muutamia vinkkejä tilanteen käsittelemiseksi:
Vaikka kumppanisi ei olisikaan valmis hakemaan apua, yritä pysyä yhteydessä ja luoda tilaa avoimelle keskustelulle. Voit kysyä varovasti, miksi hän ei halua hakea apua, ja ilmaista ymmärrystä hänen tunteilleen. Moni kokee pelkoa, häpeää tai epätoivoa, mikä voi estää avun hakemisen.
Vältä syyllistämistä tai liiallista painostamista. Voit sen sijaan ilmaista huolesi rakkaudella ja myötätunnolla: "Olen huomannut, että et ole ollut oma itsesi viime aikoina, ja olen huolissani. Haluaisin auttaa sinua, jos vain voin."
Hanki tietoa masennuksesta
Kun luet tätä, teet sitä juuri nyt. Ymmärtämällä masennusta paremmin voit suhtautua tilanteeseen viisaammin. Masennus voi vaikuttaa ihmisen kykyyn nähdä toipumisen mahdollisuus. Tämä voi auttaa sinua näkemään, miksi kumppanisi ei ehkä koe, että avun hakeminen olisi hänelle mahdollista juuri nyt.
Voit myös jakaa tietoa masennuksesta kumppanisi kanssa, esimerkiksi esitteitä, kirjoja tai artikkeleita, mutta tee tämä varoen. Ehdota lempeästi, äläkä pakota.
Rajoita omaa kuormitustasi
On tärkeää asettaa rajat sille, miten paljon voit kantaa kumppanisi ongelmia. Vaikka haluat auttaa, et voi pelastaa kumppaniasi yksin. Jos olet liian keskittynyt hänen hyvinvointiinsa, voit uupua itse. Aseta selkeitä rajoja (ainakin yritä harjoitella tätä) ja varaa aikaa itsesi hoitamiseen – ystävien tapaamiselle, omille harrastuksille ja rentoutumiselle.
Jos sinusta tuntuu, että tarvitset tukea, harkitse terapiaa tai tukea muilta. Sinun hyvinvointisi on yhtä tärkeää kuin kumppanisi, ja oman jaksamisen ylläpitäminen auttaa sinua olemaan parempi tukija.
Kerro, miten tilanne vaikuttaa sinuun
Vaikka et voi pakottaa kumppaniasi hakemaan apua, voit kertoa, miten hänen masennuksensa ja avun hakemisen välttely vaikuttavat sinuun ja suhteeseenne. Käytä minä-muotoisia lauseita ja vältä syyttämistä.
Esimerkiksi: "Minusta tuntuu, että et ole voinut hyvin, ja se vaikuttaa myös minuun. Olisin kiitollinen, jos voisit harkita avun hakemista, sillä haluaisin meidän voivan paremmin yhdessä."
Kannusta pienin askelin
Jos kumppanisi ei ole valmis hakemaan ammattiapua, hän saattaa olla avoin kokeilemaan jotain muuta, kuten itsehoitokirjallisuutta, meditointia, liikuntaa tai pieniä muutoksia päivittäisissä rutiineissa. Nämä voivat olla ensimmäisiä askelia kohti parempaa itsetuntemusta ja avun hakemista. Nämä askeleet eivät ole pelkästään riittävää hoitoa, mutta hyvin toimiva arki ja voimauttavat asiat luovat vakaampaa pohjaa myös hoidolle, kun kumppani on siihen valmis.
Voit myös ehdottaa yhteistä ajanviettoa, joka tukee henkistä hyvinvointia, kuten kävelyretkiä luonnossa tai jonkin yhteisen harrastuksen kokeilemista. Tällaiset kokemukset voivat tuoda toivoa ja auttaa näkemään tilanteen valoisampia puolia.
Ota tarvittaessa etäisyyttä
Jos kumppani kieltäytyy jatkuvasti hakemasta apua, eikä tilanne parane, voi olla tarpeen harkita, miten tämä vaikuttaa omaan elämääsi ja hyvinvointiisi. Vaikka onkin vaikeaa ajatella suhteen päättämistä, on tärkeää, ettet jää tilanteeseen, jossa kärsit itse vakavasti.
Etäisyyden ottaminen ei tarkoita välttämättä suhteen päättämistä, mutta joskus tauko tai oman tilan hakeminen voi auttaa sinua arvioimaan tilannetta selkeämmin.
Sinulla on oikeus elää tasapainoista ja onnellista elämää. Jos tilanne ei muutu, on joskus tarpeen harkita, onko suhde kestävä pitkällä aikavälillä.
Joskus voi olla niin, että ottamalla etäisyyttä ja laittamalla näin itsesi etusijalle, myös toinen herää ottamaan enemmän vastuuta omasta voinnistaan.
Hae itse tukea
Joskus paras tapa auttaa kumppaniasi on hakea itse apua. Terapeutti voi auttaa sinua löytämään keinoja käsitellä tilannetta, jaksamaan kumppanisi rinnalla ja tekemään viisaita päätöksiä. Tukiryhmät, joissa on muita ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, voivat tarjota myös vertaistukea ja uusia näkökulmia.
Masennuksen vaikutukset parisuhteeseen
Masennus voi ilmetä monin eri tavoin. Yleisiä oireita ovat jatkuva väsymys, alakuloinen mieliala, kiinnostuksen puute aiemmin mieluisista asioista sekä ärtyisyys. Nämä oireet vaikuttavat väistämättä parisuhteeseen. Masentunut kumppani saattaa vetäytyä, olla kyvytön osallistumaan yhteisiin tekemisiin tai kokea vaikeaksi ilahduttaa toista. Tämä voi synnyttää väärinkäsityksiä, turhautumista ja etääntymistä suhteen toisella osapuolella. On aika luonnollista, että tällainen hämmentää suhteessa, kun puolison käytös muuttuu. Vaikka sairastunut puoliso ottaisi apua ja tukea vastaan, niin tilanne on silti haastava ja vaikuttaa parisuhteeseen.
Emotionaalinen kuormitus: Kun toinen puolisoista kärsii masennuksesta, voi terve kumppani tuntea olonsa hylätyksi tai voimattomaksi. Masennus vaikuttaa usein läheisyyteen ja vuorovaikutukseen, ja toinen osapuoli voi kokea, ettei masentunut kumppani enää jaa tunteitaan tai osallistu suhteen ylläpitämiseen samalla tavalla kuin aiemmin.
Kommunikaatiohaasteet: Masennus voi johtaa myös kommunikaatiovaikeuksiin. Kun mieli on raskas, voi olla vaikeaa pukea tunteita sanoiksi, mikä voi johtaa siihen, että asioista ei keskustella avoimesti. Tämä voi aiheuttaa turhautumista molemmissa osapuolissa ja synnyttää negatiivisen kehän, jossa väärinkäsitykset ja riidat lisääntyvät.
Kuinka tukea kumppania ja itseään
Kun kumppani kärsii masennuksesta, on tärkeää muistaa, että et voi "parantaa" häntä, mutta voit olla merkittävä tukija. Tämä haastava tilanne voi olla sinulle parasta harjoitusta tunnistaa ja sallia itsellesi ihan kaikenlaisia tunteita. Voi olla, että tunnet surua, vihaa, jopa katkeruuden tunteita sairastunutta puolisoasi kohtaan.
Salli nämä tunteet itsellesi, puhu ja avaudu näistä tarvittaessa vaikka ammattilaiselle. Tunteiden välttely vie voimat sinusta itsestäsi ja se ei tee sinulle, saatikka suhteellenne hyvää. Parisuhde voi toimia turvallisena tilana, jossa molemmat osapuolet voivat käsitellä tunteitaan. Tässä ja edellä olevista kertaustakin, muutamia vinkkejä, kuinka selviytyä yhdessä:
Puhu avoimesti tunteista: Yritä ylläpitää avointa ja rehellistä kommunikaatiota. Kerro omista tunteistasi ja kuuntele kumppaniasi empaattisesti, vaikka hänen sanojaan olisikin vaikea ymmärtää. Tämä luo tilaa, jossa molemmat voivat ilmaista itseään ilman pelkoa tuomitsemisesta.
Aseta rajat ja huolehdi itsestäsi: On tärkeää muistaa, että sinä et ole vastuussa kumppanisi toipumisesta. Aseta rajat sen suhteen, kuinka paljon pystyt antamaan, ja varmista, että pidät myös itsestäsi huolta. Hae tukea ystäviltä, perheeltä tai ammattiauttajalta, jotta et uuvu itse.
Kannusta ammattiavun hakemiseen: Masennus on sairaus, joka vaatii usein ammattimaista apua. Voit tukea kumppaniasi rohkaisemalla häntä hakeutumaan hoitoon, olipa se sitten terapiaa, lääkitystä tai molempia. Voitte myös harkita pariterapiaa, joka tarjoaa turvallisen tilan käsitellä suhteen haasteita yhdessä ammattilaisen kanssa. Jos perheessä on lapsia, niin lapset tarvitsevat myös omaa tukea. Joskus lasten vointi ja oireilu voi viimeistään herättää aikuisen hakemaan apua myös itselleen.
Ole kärsivällinen: Toipuminen masennuksesta voi viedä aikaa, ja prosessi voi olla kivulias sekä ylä- ja alamäkiä täynnä. Kärsivällisyys ja ymmärrys voivat auttaa pitämään suhteen kasassa, vaikka tilanne tuntuisi välillä toivottomalta.
Yhdessä tai yksin - eteenpäin
Parisuhde ja masennus ovat vaikea yhdistelmä, mutta ne eivät ole mahdoton haaste. Vaikeudet voivat jopa vahvistaa suhdetta, jos molemmat osapuolet sitoutuvat tukemaan toisiaan ja hakemaan apua tarvittaessa. Tärkeintä on muistaa, että et ole yksin – monet parit kohtaavat samanlaisia ongelmia, ja apua on saatavilla. Kun pidätte yllä avointa kommunikaatiota ja kunnioitatte molempien tarpeita, voitte löytää uudenlaisen tasapainon ja selkeyden yhdessä.
Parisuhde voi toimia voimavarana myös masennuksen keskellä, kunhan kumpikin osapuoli muistaa pitää huolta itsestään ja toisistaan. Aina on myös mahdollista, että tämä prosessi ajaa kumppaneita erilleen kaikista hyvistä teoista ja tahdosta huolimatta ja sekään ei ole epäonnistuminen. Kumpikin on tehnyt parhaansa niillä voimavaroilla, joita sillä hetkellä on käytössä.
Mie ajattelen, että masennuksesta ja kaikista mielenterveydenhaasteista puhuminen on tärkeä aihe parisuhteessa, mutta myös laajemminkin. Sairastuminen mielenterveydenhaasteisiin ei tee sairastuneesta yhtään huonompaa ihmistä. Monesti vielä tänäkin päivänä tämänkaltaiset aiheet ovat tabuja ja niistä puhuminen avoimesti tuottaa häpeääkin. On paljon helpompaa ja jotenkin sallitumpaa olla sairaslomalla vaikka jalkaleikkauksen takia kuin masennuksen. Se on surullista, mutta jokainen voi omalla toiminnallaan myös vaikuttaa siihen, että joku päivä tämä asia olisi toisin. Masennuksesta toivuttuaan siun rakkaalla kumppanilla on enemmän mahdollisuutta ja voimia olla oma aito itsensä ja tuntea itseään paremmin.
Mie toivotan paljon voimia, jos elät juuri nyt keskellä näitä haasteita tai seuraat läheltä jonkun tärkeän henkilön elämää!
Ole läsnä, kuuntele, anna tilaa💚, pidä huoli myös itsestäsi ja jaksamisestasi💚!
Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:
Tunnenko oloni turvalliseksi ja voinko puhua myös haastavista asioista kumppanilleni?
Olenko huolissani omasta tai läheiseni mielenterveydestä?
Tunnenko voimattomuutta ja joskus jopa toivottomuutta joissakin tilanteissa?
Voinko ja pystynkö ilmaisemaan suhteessamme, jos olen pettynyt tai loukkaannun?
Haluaisinko, kaipaisinko jonkin asian muuttuvan?
Tulenko nähdyksi ja kuulluksi tässä suhteessa?
Näenkö ja kuulenko myös toista?
Voisinko ottaa apua vastaan tilanteessamme?